Tietopohjaista suunnittelua hyödynnetään yhä useammin erilaisissa digitaalisissa hankkeissa. Dataa hyödynnetään sekä laadullisina ja määrällisinä menetelminä tuote- ja palvelukehityksen moottorina.

Lähtökohtana on hyödyntää dataa, kyselyitä ja testausta, jotta ymmärtäisimme paremmin palvelun kohdeyleisöä, nykyisiä asiakkaita ja etenkin heidän käyttäytymistään.

Käyttäytymisen tutkiminen on erityisen tärkeää mitä monimutkaisemmasta palvelusta on kysymys tai sen kehityshistoria on lyhyt. Mitä enemmän käyttäjällä on erilaisia mahdollisuuksia tai vaihtoehtoisia polkuja käytössä, sitä todennäköisempää on, että käyttöä sovelletaan oman mielen mukaisesti eikä palvelun tavoitteen kannalta optimaalisesti.

Tutkimukset voivat osoittaa sellaisia käyttötapoja, jotka paljastavat uusia mahdollisuuksia käyttöliittymäsuunnittelulle – sellaisia, joita suunnittelijat eivät ole voineet ennakoida tapahtuvan.

Palvelun kiinnostavuutta lisää palvelun mukauttaminen käyttäjän mieltymyksiin ja käyttäytymiseen. Asiakaskokemus merkitsee enemmän kuin koskaan. Siksi me pyrimme aina maksimoimaan käyttäjäkokemuksen palveluiden ja sovellusten suunnittelussa.

 

Data auttaa käyttäjän kokeman ymmärtämisessä

Voidaan ajatella, että datalla ei lähtökohtaisesti tee mitään, jos sitä ei analysoida projektille valitusta näkökulmasta. Tulee olla selkeää mihin asioihin tutkittavaa tietoa hyödynnetään. Mikä on tavoite, johon pyritään? Millaista ongelmaa halutaan ratkaista?

Kerättyä tietoa tutkimalla voidaan määrittää ne kohdat, joissa palvelua tulee kehittää. Kun data yhdistetään käyttäjäpalautteisiin, saadaan sellaisia uusia näkemyksiä järjestelmän käytöstä, joita alun perin ei ole kehityksessä havaittu.

Dataa hyödynnetään usein pienempien osa-alueiden tai mikropalveluiden kehittämisessä. Sen avulla voidaan todeta, ettei palvelua tai sen osaa osata käyttää toivotulla tavalla tai sen käyttö jopa keskeytyy. Tällöin data on merkittävä tietolähde ongelman määrittelyssä ja käyttäjäkokemuksen hiomisessa huippuunsa.

 

Jatkuva palvelukehityksen luuppi

Huolellinen käyttöliittymäsuunnittelu ei aina varmista, että kaikki todellisessa käytössä esiin tulevat käyttäjien tarpeet olisi ratkaistu. Etenkin suurissa hankkeissa tulisi aina huomioida, että käyttöliittymän jatkokehityksen tulisi kuulua projektin elinkaareen.

Datan kerääminen on vain yksi osa tietopohjaista suunnitteluprosessia. Kvantatiivinen tieto kuten UX-analytiikka on elintärkeää, mutta käyttäjähaastatteluista kerätty laadullinen tieto voi olla yhtä hyödyllistä.

Dataa tulisi analysoida jatkuvasti samalla kun uutta dataa kerätään. Suunnittelun ja sisällön muutokset ja hakukoneen algoritmien muutokset sekä muut kehitystyöt voivat vaikuttaa käyttäjäkokemukseen ja kävijöiden käyttäytymiseen. Suunnittelijat voivat analysoida näitä tietoja jatkuvasti parantamaan ja tekemään uusia iteraatioita tuotteista. Laadulliset vaatimukset ja tavoitteet digitaalisille palveluille kasvavat sitä mukaa, mitä enemmän käytämme erilaisia palveluita. Jotta palvelu menestyy pitkällä aikavälillä, sen edellytyksenä on aina jatkuva kehitys. ­

Ota meihin yhteyttä ja keskustellaan, miten voisimme auttaa teitä palvelusuunnittelun saralla!